Kylä

Mustion ruukkikylä sijaitsee läntisellä Uudellamaalla, Raaseporin kaupungissa Lohjan rajan tuntumassa. Osa Mustiosta kuuluu Inkoon kuntaan.

Asukkaita: 1267 (vuonna 2018)

Suomenkielisiä: n. 60%

Ruotsinkielisiä n. 40%

Asuinrakennuksia: 600

Kesämökkejä: 400

Työpaikkoja 342 (vuonna 2017)

Alkutuotannossa 24
Jalostuksessa 129
Palveluissa 189

Mustion kylä koostuu kahdesta taajamasta, ruukin alueesta ja aseman alueesta.

Julkisia palveluja ovat alakoulut (Mustion koulu ja Svartå skola), päiväkodit, kirjasto ja osa-aikaisena neuvola. Lähimmät terveydenhoitopalvelut löytyvät Karjaalta. Kylällä on kauppa, posti ja matkahuolto sekä hyvät bussiyhteydet mm. Helsinkiin. Kylän halki kulkee tavaraliikennettä palveleva junarata.

Kuuluisin nähtävyys on historiallinen Mustion linna. Linna sijaitsee tutustumisen arvoisessa ruukkumiljöössä Mustionjoen rannalla.

Luonnosta mainittakoon Lohjanjärvi ja sieltä Suomenlahteen laskeva, kylää halkova Mustionjoki. Mustionjoen ympärillä ja lähettyvillä sijaitsee kylän laajat peltoalueet. Tyypillinen maisema on myös Salpausselän harju ja sen kauniit mäntykankaat.

Tutustu kyläyhdistykseen

Tilastoja

Lähde: Tilastokeskus, Paavo-tietokanta

Asukkaiden toiminta _ Invånarens aktivit

Paikat

Liikkumaan

Luontoon

Historia ja kulttuuri

Puistoon tai rannalle

Kulkuyhteydet

Mustion keskusta sijaitsee Hanko-Hyvinkää-tien (25) ja Inkoo-Salo-tien (186) risteyskohdan pohjoispuolella. Mustion ruukki ja linna sijaitsevat keskustasta parin kilometrin päässä, Hållsnäsintien varrella 800 m Inkoo-Salo-tieltä.

Mustion keskustasta on hyvät linja-autoyhteydet Karjaalle ja (Lohjan kautta) Helsingin suuntaan (matkahuolto.fi). Lähin rautatieasema on Karjaalla (vr.fi).

GPS, Mustion keskusta [N 60º 8′ 15.86″ E 23º 51′ 49.93″]

GPS, Mustion linna [N 60º 9′ 27.31″ E 23º 50′ 14.50″]

Historiaa

Mustio ennen ja nyt

Mustiolla on ollut asutusta jo kivikaudella. Asiakirjoissa Mustio mainitaan vuonna 1351. Maamme ensimmäinen rautaruukki perustettiin Mustiolle Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1561.

Mustion ruukin kukoistuskausi alkoi, kun kartanon ja teollisuuslaitokset siirtyivät Linderin suvun haltuun 1700-luvulla. Mustion kartanon päärakennus, ’linna’, rakennettiin 1783-1792. Se on Suomen suurin maallisessa käytössä oleva puurakennus. Mustion kirkko rakennettiin ruukinkirkoksi 1761; se korvasi 1672-74 rakennetun vanhan kirkon. Lindereistä legendaarisin oli kamariherra, suurmaanomistaja Hjalmar Linder (1862–1921), joka mm. toi Mustiolle Suomen ensimmäisen auton.

Rautatie Hyvinkäältä Hankoon valmistui 1873. Sen myötä Mustion aseman ympärille syntyi asutusta ja palveluja. Henkilöliikenne radalla lakkasi 1983, mutta tavaraliikenne jatkuu.

Rautatehtaat lakkautettiin 1901. Teollista toimintaa jatkoi samana vuonna aloittanut puuhiomo. Ruukilla toimivat myös saha, paanutehdas, mylly, puusepänverstas ja tiilitehdas. Nykyisin historiallisella paikalla toimii SBA Interior, joka valmistaa laivansisustuksia ja teollisuuden komponentteja.

Magnus Linder osti Mustion linnan takaisin suvun haltuun 1985 ja aloitti rakennusten ja puiston entisöinti- ja kunnostustyöt. Nykyisin kartanossa toimii hotelli-ravintola. Päärakennus on museona. Puistoalue on saamassa takaisin entistä loistoaan.

Mustio liitettiin Karjaan maalaiskuntaan 1929. Nykyisin Mustio kuuluu pääosin Raaseporin kaupunkiin, joka syntyi Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren liittyessä yhteen vuonna 2009.

Mustion suurimmat työnantajat ovat SBA Interior, Mustion linna, kunta ja Suomen Viljava. Kylän ylpeydenaiheisiin kuuluu Sirkus Finlandia, jonka kotipaikka on Mustio.